Siis miten tässä kävikään näin?
Minä ajan jalkoihin virumaan jäin ...
Tarkoitus oli hyvä ja suuri,
Vaan saavutinko sen ees juuri ja juuri?
Piti näppäimillä näin lentää sormien mun
ja lukea ainakin kuukausitain sun,
tätä elämää ihmeellistä kera rottimien
ja myös muutaman muun eläimen.
Niin siis ylpeyteni rippeet mä kerään
ja uuteen vuoteen hiljalleen herään
ja tiedonjanosi koittanen täyttää
jos vain mahdollisuuden saan sen näyttää
että uusin voimin mä annan sormieni näppäimillä taas liitää
ja monta päivitystä teen heti perä perään.
Siis ensin pikaista päivitystä mä antaa koitan:
pitää saimme tuon Sasai -koiran.
Haavat sen paranivat loistavasti
ja tuli koirusemme entistä ehommaksi.
Mut pienen surunkin toi syksy mennyt tuo
poistui hiiristämme yksi luojansa luo.
Viuhtiselle me hyvästit jätimme
ja Yakiralle uuden ystävän etsimme.
Täyttyi perheemme uudella hiirosella,
valkealla Anah Agape kaunokaisella.
Siinäpä ne olikin kai uutiset tärkeimmät?
Jäljelle jäi vain tarinat villeimmät ...
Kissaimaista uutta vuotta nyt kaikille toivotan
ja uutisia woteista kirjoittamaan kiiruhdan.
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti